Eero Mäkinen -seminaari ja Vuorineuvos Eero Mäkinen -näyttelyn avajaiset 23.11.2024
Eero Mäkinen valittiin vuonna 2024 kaivosalan kunniagalleriaan Leadvillessä, Yhdysvalloissa. Tämän kunniaksi järjestettiin Outokummun kaivosmuseolla Eero Mäkistä käsittelevä seminaari sekä koottiin hänestä kertova näyttely. Seminaarissa tarkasteltiin Eero Mäkisen uran laaja-alaista vaikutusta suomalaiseen vuoriteollisuuteen ja kulttuuriin, sekä häntä henkilönä.
Seminaarin aluksi juhlamenojen ohjaaja Arto Hakola pyysi kohottamaan maljan ensiksi Eero Mäkiselle, sitten seminaarin järjestäjälle kaivosmuseolle ja lopuksi kaivosmuseon amanuenssille ja kunniagalleriahakemuksen jättäjälle Klas Swanljungille.
Seminaarin tervetulosanat lausui Outokummun kaupunkipalvelujen johtaja Jukka Orenius. Hän kertoi siitä, miltä on tuntunut asua kaivoksen ensimmäisessä pääkonttorissa, ja miltä tuntuu viettää aikaa päivittäin Eero Mäkisen varjossa tämän historiallisessa työhuoneessa. Orenius näytti myös kuvia huoneen alkuperäisestä ”kakluunista”. Lopuksi hän paljasti, että kaupunki on päättänyt nimetä Eero Mäkisen entiselle asunnolle ja kaivoksen entiselle vieraskerholle, Sänkivaaralle, johtavan tien Eero Mäkisen tieksi.
Seminaarin Keynote-esityksen piti TkT Juho Mäkinen otsikolla ”Eero Mäkinen, sinivalkoinen teollisuusmies”. Esitelmässään hän kuvasi Mäkisen vaikutusta Outokumpu Oy:n syntyyn ja sen kasvuun sekä hänen saavutuksiaan, kun hän loi Suomen vuoriteollisuuteen kehityksen ja uudistuksen hengen. Juho Mäkinen painotti Eero Mäkisen persoonallisuuden muotoutumista jo nuoruudessa vanhempien ja sukulaisten vaikutuksesta. Esitelmässä tuotiin myös esille Eero Mäkisen vaikutus suomalaiseen sisä- ja ulkopolitiikkaan sekä hänen työnsä Suomen kulttuurin hyväksi.
Keynotea seurasi Eero Mäkisen tyttärentyttären Liisa Schneiderin ja tyttärenpojantyttären Minna Hakapään esitelmä Eero Mäkisestä nuorena ja perheen patriarkkana. Esitelmässä painotettiin, että Eero Mäkinen oli myös muuta kuin teollisuusmies, mm. korostamalla Mäkisen rakkautta lapsiinsa ja lastenlapsiinsa. Schneider ja Hakapää kertoivat myös, miten Eero Mäkinen rentoutui mökillään, Kalamajallaan, joka sijaitsi Juojärven Pitkäniemessä lähellä Outokumpua.
Eero Mäkinen oli perustamassa Vuorimiesyhdistystä ja oli sen puheenjohtajana yli 10 vuotta, kuolemaansa asti. Näin kertoi seuraava esitelmöijä TkT Kari Tähtinen. Otsikko tällä esitelmällä oli ”Vuorimiesyhdistys Eero Mäkisen henkisen perinnön vaalijana”. Esitelmä pohjustettiin Vuorimiesyhdistyksen synnyn historialla. Vuorimiesyhdistystä käsiteltiin vuorimieshengen ilmentymänä, jossa vuorimiesten verkostoituminen toteutuu. Tämän lisäksi vuorimiesyhdistyksen vuosijuhlat, vuorimiespäivät, tuo yhdistyksen 2300 jäsenestä noin 30 % vuosittain kuuntelemaan esitelmiä vuoriteollisuuden tilasta ja uusimmasta kehityksestä.
Jyrki Makkonen Metso Oyj:stä esitelmöi keksinnöstä, joka voidaan laskea maailmanlaajuisesti Eero Mäkisen kruunaavaksi työksi. Patentissa ei tosin ole Eero Mäkisen nimeä, mutta hänen kirjeenvaihdostaan keksijöiden Petri Brykin ja John Ryselinin kanssa selviää, miten suuri vaikutus Eero Mäkisellä oli liekkisulatusmenetelmän syntyyn. Liekkisulatus oli ensimmäinen teknologia, jota Outokumpu Oy myi ulospäin. Esitelmä jatkui selvityksellä mitä, mitä liekkisulatus on tänä päivänä. Menetelmää pidetään 1900-luvun tärkeimpänä metallurgisena keksintönä, ja edelleen sillä prosessoidaan noin 50 % maailman kuparituotannosta. Menetelmää käytetään myös muiden metallien jalostuksessa. Metso Oyj on toimittanut Indonesiaan maailman suurimman yksilinjaisen liekkisulatuslaitoksen, joka käynnistyy kohta. Seuraavakin laitos on jo suunnitteilla Kongon demokraattiseen tasavaltaan.
Seminaarin päätti Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtajan Saku Vuoren esitelmä, joka käsitteli vuoriteollisuuden potentiaalia Suomessa. Esitelmässä tuotiin esille Euroopan riippuvuus Kiinan maametalleista ja tästä seuraavat uhkakuvat. Vuori alleviivasi sitä, että vaikka Suomen vuoriteollisuus oli 1990-luvulla jatkuvassa taantumassa, on 2000-luku ollut lähes jatkuvaa kasvua. Esitelmän perusteella pystyi vetämään johtopäätöksen, että jos edes puolet ennusteista toteutuu, on Suomen vuoriteollisuudella loistava tulevaisuus.
Seminaarin päätökseksi, ennen siirtymistä kaivosmuseoon avaamaan Vuorineuvos Eero Mäkinen -näyttelyä, johti Arto Hakola vieraat kolminkertaiseen eläköön-huutoon kaivosteollisuudelle ja sen loistavalle tulevaisuudelle.
Kun vieraat olivat siirtyneet kaivosmuseon tiloihin, soitti Outokummun puhallinorkesteri kappaleen ”Isänmaalle”. Hyvän tavan mukaisesti miehet ottivat lakit päästään. Kappaletta seurasi fanfaari ”Marsalkan hopeatorvet”, jonka jälkeen Eero Mäkisen jälkeläiset leikkasivat näyttelyn avajaisnauhan. Tämän jälkeen vieraat pääsivät tutustumaan näyttelyyn itsenäisesti.
Näyttelystä siirryttiin kahvitilaisuuteen, jonka hoiti Outokummun Martat perinteiseen karjalaiseen tapaan.
Seminaari korosti Eero Mäkisen vaikutusta suomalaiseen vuoriteollisuuteen ja siihen, miten hänen henkensä edelleen johdattaa sitä eteenpäin. Innovaatio, modernisointi ja koulutus nähdään vieläkin ajavana voimana Suomen vuoriteollisuudessa.