Jatkuvatoiminen kuulamylly keksittiin Saksassa vuonna 1891. Jauhinkappaleina käytetään kuulia. Kuulia on eri kokoisia, suuret ovat noin 10-15 cm, pienet noin 25 mm. Jauhatuksessa myllyn lasti on jopa 82 % kuulia ja 18 % jauhettavaa materiaalia. Yleisin myllytyyppi on ylitemylly, jossa jauhettu malmiliete valuu yli reunan myllyn päädystä. Kun vanhalle rikastamolle asennettiin myllyt vuonna 1928 ei tosin käytetty ylitemyllyjä, vaan kehäpoistomyllyjä, jossa malmiliete poistui ulkoreunassa olevien aukkojen läpi.
Outokummun vanhalla rikastamolla käytettiin pääasiallisesti kuulamyllyjä. Vuonna 1939 kun Mökkivaaran kuilu aloitti tuotannon, hankittiin vanhalle rikastamolle tankomyllyjä jauhatuskapasiteetin lisäämiseksi.

Vanhalla rikastamolla ensimmäiset myllyt olivat kehäpoistomyllyjä. Myllyt ovat kuvassa laatikoiden sisällä, jotta poistoaukoista valuva malmiliete ei roiskuisi kaikkialle.
